Lohkoketjuteknologia – miten se oikeasti toimii?

Ensin tuli netin vallankumous, sen jälkeen mobiiliteknologia muutti maailmaa. Seuraavan maailmanmullistajan uskotaan löytyvän lohkoketjuteknologiasta. Se on noussut puheenaiheeksi etenkin kryptovaluuttojen ansiosta, koska jokainen niistä perustuu lohkoketjuteknologiaan.

Se ei ole kuitenkaan täysin vielä avautunut kaikille, koska lohkoketjun ymmärtäminen on melko hankalaa. Kyseessä on julkinen ja niin sanotusti hajautettu ketju tietoa ja dataa, joka muodostuu toisiinsa yhdistetyistä lohkoista tai tilitapahtumista. Jokaisesta esimerkiksi kryptovaluutan osto- tai myyntitapahtumasta muodostuu uusi lohko ketjuun.

Jotta lohkoketjun ymmärtäminen ei olisi näin yksinkertaista, itse teknologiaankin liittyy omia sääntöjä. Esimerkiksi lisätyn tiedon tulee olla yhdenmukaista jo olemassa olevan tiedon kanssa. Jokainen transaktion lisäämispyyntö pitää vielä hyväksyä ennen lisäämistä, 

Hyväksynnän tekevät louhintatietokoneet, joiden tehtävä on luoda uusia lohkoja ja lisätä niihin edellisten lohkojen sisältämien tietojen tiivisteitä ja uutta tietoa. Tiedon täytyy kuitenkin aina täyttää sen lohkoketjuun asetetut vaikeustasovaatimukset sekä säännöt, jotta se edes hyväksyttäisiin. 

Kaikki alkoi bitcoinista

Vuonna 2009 markkinoille ilmestynyttä bitcoinia pidetään ensimmäisenä kunnollisena lohkoketjuteknologiaa hyödyntävänä tahona. Sen perustamisvuotta pidetäänkin lohkoketjuteknologian kukoistuksen alkuna. Kaikki alkoi vain yhdestä virtuaalivaluutasta, mutta nykyään niitä on yli 10 000 kappaletta, joista esimerkiksi ethereumiin perustuva Polygon on yksi. 

Kryptovaluuttojen myötä lohkoketjuteknologiasta puhutaan erittäin paljon. Etenkin kryptovaluuat ovat kuitenkin tuoneet parhaiten esiin teknologian hyötyjä, joita ovat muun muassa turvallisuus, tiedonsiirron tehokkuus ja luottamus. Sitä ei kontrolloi yksi taho, vaan kyseessä on puolueeton niin sanottu tilikirja.

Siihen tallennettua tietoa on lähes mahdotonta muuttaa, joka on tae niin monien kryptovaluuttojen turvallisuudesta. Jokaisessa lohkossa näkyvät tiivisteet edellisten lohkojen tiedoista tekee tiedon muuttamisen mahdottomaksi, koska tieto tulisi muuttaa joka ikisessä lohkossa. 

Juuri tästä syystä myös sillä, kuinka paljon virtuaalivaluutoilla on käyttäjiä, on suuri merkitys niiden luotettavuuteen sekä turvallisuuteen. Jokainen lohko täytyy nimittäin aina vahvistaa koko verkostossa. Mitä enemmän lohkoja on, sitä vakaammasta valuutasta on kyse ja juuri tästä syystä esimerkiksi bitcoinista on tullut niin merkittävä valuutta maailmanmarkkinoilla. 

Teknologiaa ei kuitenkaan hyödynnetä nykyään pelkästään kryptovaluutoissa, vaan sitä voidaan käyttää muun muassa asuntokaupoissa tai jopa koulutodistusten tallentamiseen. Uusin lohkoketjuvillitys taasen on digitaaliset NFT:t. 

Lohkoketjuteknologia haastaa vanhat toimintamallit

Alkujaan bitcoin perustettiin melkeinpä protestiliikkeenä sen alkuaikoina kärsitylle talouskriisille, jonka johdosta haluttiin siirtyä jonnekin muualla keskitettyjen pankkien ja tunnettujen valuuttojen hallitsemista talousmarkkinoista. 

Lohkoketjuteknologian hajautuneisuus, läpinäkyvyys ja luotettavuus ovatkin vastauksia kaikkeen siihen, mitä esimerkiksi rahalaitoksista ei ole mahdollista saada: harva nykyään tietää, mitä jättiyritysten takahuoneissa sovitaan. Täten lohkoketjun uskotaan poistavan kahleet, joita esimerkiksi rahalaitosyritysten säännöt asettavat. 

Teknologiaa hyödyntävien sovellusten ja virtuaalivaluuttojen määrä kasvaa jatkuvasti. Samalla se kuitenkin kamppailee lainsäädännöllisten esteiden kanssa, etenkin kryptovaluuttojen kohdalla. Yhtä lailla kovin moni ei ole vielä valmis kokeilemaan sen tuomia mahdollisuuksia, koska kyseessä on vielä täysin uusi ja melko tuntematon teknologian kehitysala. 

Vastaa